Nauma-nimeä on käytetty miehen ristimänimenä satojen vuosien aikana ortodoksiuskoisten keskuudessa. Se on siis alkujaan ollut etunimi ja vasta myöhemmin siirtynyt sukunimeen -nen-loppupäätteisenä.

Nauma-nimellä on ollut oma nimipäivä eli muistelupäivä ortodoksisessa kalenterissa, nimipäivää on vietetty 600-luvulla eKr eläneen profeetta Nahumin muistelupäivän yhteydessä 1. joulukuuta. Tällä hetkellä Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Nauma-etunimisiä ei löydy Suomesta yhtään, Nahumeja sentään muutama, mutta sukunimistössä Naumanen on elinvoimainen nimi yli 1000 nimenkantajan voimalla.

Meidän suvussamme Naumanen on jo hyvin vakiintunut ja vanha sukunimi. Vuoden 2006 sukutapaamisessa jaettu Tuula Kiisken tekemä sukututkimus osoitti, että nimeltä tiedetyt esivanhemmat kymmenen sukupolven ajalta ovat kirkonkirjoihin merkittyinä olleet Naumanen nimisiä.

Nauma-nimi on säilynyt läpi vuosisatojen Makedoniassa vuosina 830-910  eläneen Pyhän Nauman vaikutuksesta. Hän oli oppinut, joka kuului Pyhän  Kyrilloksen ja Pyhän Metodiuksen johtamaan työryhmään, jonka  tehtävänä oli kääntää Raamattu kreikasta slaaviksi. Käännöstyön  alkuhankaluutena oli slaavinkielisen kirjoitustavan puuttuminen, joten  ensin heidän tuli luoda kreikan kirjaimiston pohjalta slaavilainen kirjaimisto. Heidän vakiinnuttama kirjaimisto sai nimen kyrillinen aakkosto. Kirjoitustapa on nimetty vanhaksi kirkkoslaaviksi, joka oli  käytössä slaavilaisilla kansoilla useiden satojen vuosien ajan, siihen asti  kunnes he saivat omankieliset Raamattunsa.

Pyhä Naum oli mukana lähetystössä, joka vuonna 867 matkusti Roomaan hyväksyttämään raamatunkäännöksen paavi Hadrianus II:lla. Tarkastelun jälkeen paavi antoikin tukensa ja hyväksyntänsä heidän työlleen. Roomassa Pyhä Naum vihittiin papiksi.

Rooman matkalta on jäänyt muistiin kertomuksia ihmeistä, joita “pyhät miehet Jumalan vaikutuksesta” kohtasivat. Heidän kokoontumisissa tapahtui ihmeparantumisia sairauksista. Roomasta Pyhä Naum matkusti Pyhän Metodiuksen ja muutamien muiden kanssa Määriin, nykyisen Tsekin alueelle, jossa oli ollut uskonnollisia levottomuuksia. Saksalaisten pappien toimesta heidät vangittin. Heidän vankilassaoloikana sattui paikkakuntaa ravisteleva maanjäristys, jolloin vankilan seinät sortuivat, miesten kahleet irtosivat ja he pääsivät vapauteen. Tämä maanjäristys ja vankilasta vapautuminen koettiin myös Jumalan tarkoittamana ihmeenä.  

Tämän jälkeen Pyhä Naum palasi Bulgariaan, Preslavin kaupunkiin. Siellä hän työskenteli Pyhän Klementin kanssa, joka oli myös kuulunut alkuperäiseen raamatunkäännöstyön työryhmään. Valtiovalta tuki hallitsija Bogarsin johdolla heidän työtään ja Preslaviin perustettiin kirjallisen työn keskus. Pyhä Klement vihittiin piispaksi ja Pyhä Naum jatkoi hänen työtään, ensin Preslavissa, mutta siirtyi myöhemmin länteen Ohrid-järven rannalle, jonne myös perustettiin ortodoksikristillinen keskus. Kirjallisen toiminnan lisäksi siellä koulutettiin pappeja ja jo Pyhän Klementin ja Pyhän Nauman elinaikana yli 3000 pappia lähti Ohridista eri puolille slaavilaista maailmaa. Vuonna 905 Pyhä Naum perusti luostarin luonnonkauniin Ohrid-järven rannalle. Tuo luostari on edelleen toiminnassa ja kantaa hänen nimeään Pyhän Nauman luostarina.

Artikkelin on kirjoittanut Vilho Naumasen tytär Lea Viljamaa ja se on julkaistu sukuseuran jäsenlehdessä 1/2007.